lauantai 26. joulukuuta 2015

Mitä tuo ensi vuosi 2016 tullessaan?

Mitä haluan ensi vuodelta?
Enemmän kärsivällisyyttä tehdä vieläkin ihanempia ja vaativampia töitä. Opetella käyttämään luovuutta töitä tehdessä, ei jäädä kaavoihin kangistumaan vaan luoda jotain uutta, oman näköistä teille ja vähän muillekin. 
Katsotaan mitä tapahtuu.
Lanka: Handun gimalle lanka
Koostumus: 75% merinovillaa 
20% polyamidi
5% gimalle
Puikot: 2,50
Malli: oma 


Yleensä olen tehnyt aina vuoden vaihteessa lankainventaarion. Katsonut mitä kaikkea missäkin laatikossa on ja mitä nurkastani löytyy vielä, mutta nyt en taida sitä kuitenkaan tehdä. Luovuin yhdestä hyllyköstäni jotta pojilla olisi enemmän tilaa säilyttää vanhoja ja uusia legoja. Jouduin siis luvuttamaan säilytys tilastani lähes tulkoon puolet pois. Nyt olen sullonut lankani hyvin epämääräisesti tuonne yhteen isoon hyllykköön ja ne ovat niin sekaisin että oikein kauhistuttaa itseänikin jo mennä etsimään sieltä edes mitään. 
Osan jouduin jo luovuttamaan eteenpäin äidilleni kun en enään saanut niitä minnekään mahtumaan. Äitini aina valittaa että voi voi noita lankoja on niin paljon hänellä , mutta ei niistä mitään saa tehtyä kun ei ole sitä väriä eikä tuota, mutta nyt voin ilokseni sanoa että nyt hänelläkin on valinnan varaa. Ja minulla vähän enemmän tilaa... (mukamas)
Mut joo varastoistani löytyy kiloittain lankaa ja jotenkin sitä aina vaan kerääntyy lisää. Mutta ei haittaa vaikken saakaan niitä sinä vuonna kulutettua pois tuleehan seuraavakin vuosi joskus.


Tämä kuva on ehkä kolmen vuoden takainen. Hyllykkö edelleenkin sama mutta laatikot lisääntyneet ja sisältö vaihtunut enempi ulkolaisiin ja suomalaisten pientuottajien lankoihin. Määrä on triplaantunut kyllä vielä näistä kuvista.

Monen monta kertaa

Monen monta kertaa olen tätä bloggaamista yrittänyt ja aina sama tulos. Vain muutaman kuukauden jaksan ja sitten se taas jää. Toivon ettei se jää nyt vain tähän muutamaan julkaisuun, koska oikeasti haluan tätä.
En pidä itseäni minään pro alan ammattilaisena käsityöalalla mutta pärjään taidoillani. Äitini on tehnyt koko elämänsä käsitöitä, ommellut ja neulonut ja kaikkea siltä väliltä ja ehkä vähän enemmänkin.
Odotin ensimmäistä lastani seitsemän vuotta sitten ja silloin jouduin jäämään aika aikaisessa vaiheessa kotiin ja halusin jotain tekemistä. Pyysin äidiltäni apua ja opettelin neulomaan.

Sain äidiltäni puikot ja lankaa ja paljon ohjelehtisiä. Nyt seitsemän vuoden jälkeen minulla on oma kokoelmani puikkoja ja lankoja. Laitteet täynnä teidän ihanien ihmisten töiden kuvia joista saan inspiraatiota kun ei enään itse keksi mitään mukamas mitä voisi tehdä. On kirjoja ja lehtiä ja on blogit joita lueskelen.


Nyt on lasten ja aikuisten sukkia tullut tehtyä monen monta paria. Pieniä ja isoja, värikkäitä ja yksivärisiä, pitkällä ja lyhyellä varrella.


Tämä pöllöpuku oli minua vastaan monta monistuista kertaa kun sitä tein. Mutta tein kuin teinkin sen silti, hankaluuksista huolimatta. Nyt se lämmittää jossain päin suomea jotakin pientä lasta. 
Nämä isot työt ovat minulle haasteellisia kun ei tuo kärsivällisyys aina meinaa riittää, mutta kun inspiraatio iskee niin silloin voi syntyä puikoilta ihan mitä vain.